Kuinka Rosatom pelasti Fennovoiman

Käännös julkaistu kirjoittajan luvalla.
Alkuperäinen artikkeli 11.5.2016: http://bellona.ru/2016/05/11/fennovoima/

Suomen uutta ydinvoimalahanketta rahoitetaan Venäjän valtion hyvinvointirahaston varoilla. Venäjän valtionkorporaatio Rosatom pelasti tämän konkurssin partaalle vajonneen, lainsäädännön rajamailla toimivan ja bulvaaniyhtiöitä hyödyntävän ydinenergiayhtiö Fennovoiman venäläisten veronmaksajien rahoilla.

Vuosi sitten presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän aloittaneen Rosatomin rakennusprojektin, eli Fennovoiman ydinvoimalan rahoittamisen yhdellä miljardilla eurolla. Tukeakseen tätä Suomen ydinvoimalahanketta, Venäjän hallitus päätti ottaa rahaa Venäjän kansallisesta hyvinvointirahastosta. Virallisesti tästä rahastosta oli määrä tulla osa pysyvää mekanismia, jolla taataan eläkkeiden maksut Venäjän kansalaisille, eikä sitä ole tarkoitus käyttää ulkomaisten yhtiöiden rahoitukseen kuten tässä tapauksessa Fennovoimaan.

Fennovoima jätti hiljattain hakemuksen uuden ydinvoimalan rakentamislupaa varten. Tätä rakentamislupaa tullaan tuskin myöntämään ennen vuotta 2018, mutta rakennuspaikan valmistelevat työt ovat jo täydessä käynnissä, mikä on ymmärrettävästi saanut aikaan  närkästystä paikallisten asukkaiden ja ympäristöaktivistien keskuudessa.

«On mahdollista, että Fennovoima yhdessä Rosatomin kanssa tulee toistamaan ne samat virheet, mitä olemme saaneet todistaa ranskalaisen AREVA:n ja TVO:n (Teollisuuden voima) Olkiluoto 3:n ydinvoimalaprojektin kohdalla. Olkiluoto 3 on ollut 10 vuotta kestävä taloudellinen katastrofi, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ryhdyttiin rakentamaan sellaista reaktorityyppiä (EPR-reaktori), josta ei ollut aikaisempaa kokemusta. Nyt Fennovoima on valmis aloittamaan toisen prototyypin, eli venäläisen VVER-1200 reaktorin rakentamisen,» – sanoo Aalto-yliopiston tutkija Maarit Laihonen. Hän valmistelee väitöskirjaa Suomen ydinvoimapolitiikasta.

«Fennovoiman lyhyen historian aikana on tapahtunut kaikenlaista: leväperäistä lainsäädännön tulkintaa, epäilyttäviä rahoituskuvioita, sekä poliisiväkivaltaa ja poliittista painostusta» kertoo Laihonen. Hyödynnämme tässä myös hänen tulkintaansa tapahtumista.

Havainne kuva AREVA:n EPR -reaktorista Hanhikivenniemellä – alkuun Rosatomin voimalaa ei edes harkittu. Kuva: Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointi, 2009.

 

 

 

 

Alkuun ei edes harkittu Rosatomin voimalaa

Fennovoima perustettiin vuonna 2007 tarkoituksenaan rakentaa Suomeen uusi ydinvoimala. Alustava ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuonna 2009. Siinä tarkasteltiin Ranskalaisia voimalamalleja (AREVA:n SWR ja EPR -reaktorit) ja japanilaista Toshiban ABWR reaktoria. Rosatom ei ollut mukana tässä listassa. Ydinvoimalahanke näyttäytyi Suomen teollisuuden hankkeena, joka lisää kilpailua sähköenergian tuotannossa ja vähentää Suomen riippuvuutta venäläisistä energialähteistä.

Nimenomaan tällaisena hankkeena, ilman Rosatomin osallisuutta, sai Fennovoima vuonna 2010 Suomen eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen uudelle ydinvoimalalle. Tosin jo tuolloin kriitikot kiinnittivät huomiota Fennovoiman suunnitelmien teknologisiin, taloudellisiin sekä organisaatiota koskeviin puutteisiin.

Rosatom pelasti Fukushiman onnettomuuden jälkeen konkurssiin vajonneen hankkeen

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus vuonna 2011 vaikutti merkittävästi maailman ydinvoimateollisuuteen. Fennovoiman osakkeiden omistajat alkoivat irtaantua hankkeesta. Elokuussa 2012 elintarviketeollisuusketjut S-ryhmä ja Atria lähtivät Fennovoimasta. Myös muut yhtiöt kieltäytyivät rahoittamasta ydinvoimalahanketta. Lokakuussa 2012 saksalainen energiajätti E.ON lähti hankkeesta.

E.ON:in myötä hankkeesta katosi myös 34 % rahoituksesta, sekä Fennovoimalle elintärkeä ydintekniikkaosaaminen. E.ON oli ainoa mukanaoleva toimija, jolla oli sekä kokemusta, että osaamista ydinvoimalarakentamisesta. Yhtiöllä on omistusta useissa Saksan ja Ruotsin voimaloissa.  Tässä vaiheessa näytti siltä, että rahoituksen puutteesta johtuen Fennovoima kohtaisi luonnollisen lopun. Mutta yllättäen vuonna 2014 maaliskuussa tuli Venäjän valtion korporaatiosta, Rosatomista Fennovoiman uusi osakas 34 %:n osuudella. Rosatom suostui pelastamaan Fennovoiman sillä ehdolla, että Rosatom rakentaa VVER-1200 tyyppisen voimalan ja ydinpolttoaine tuodaan Venäjältä.

Fennovoima pelastetaan hyödyntämällä lainsäädännön porsaanreikiä ja bulvaaniyhtiöitä

Koska eduskunnan periaatepäätös ei koskenut Rosatomin reaktoria, Fennovoima valmistelee uutta ympäristövaikutusten arviointia VVR-1200 -reaktorille. Ilmeisesti lainsäädännön porsaanreikiä hyödyntäen, yhtiö onnistui saamaan täydennyksen vuoden 2010 periaatepäätökseen. Tätä ennen rahoituskuvioihin mukaan tullut kroatialainen bulvaaniyhtiö aiheutti varsinaisen farssin. Fennovoiman oli määrä jättää rakentamislupahakemuksensa kesäkuun loppuun mennessä vuonna 2015.

Hakemuksessa piti osoittaa rahoituspohjan kestävyys, mutta Rosatomin osallisuudesta huolimatta, Fennovoimalla ei ollut tarpeeksi varoja. Viimeisenä päivänä, 30. kesäkuuta 2015 hakemus kuitekin jätettiin ja puuttuva rahoitus tuli aiemmin täysin tuntemattomalta kroatialaiselta Migrit Solarna Energija -yhtiöltä. Suomalaiset toimittajat saivat hyvin pian selville, ettei tällä yhtiöllä käytännössä ollut taloudellista toimintaa, sillä ei ollut toimistoa ja se oli rekisteröity tavallisen asuinkerrostalon osoitteeseen. Näin toimimalla Fennovoima ja Rosatom pelasivat itselleen lisää aikaa. Elokuussa 2015 poliittisen painostuksen (sekä Suomen, että Venäjän taholta) alla suomalainen energiakonserni Fortum suostui lopulta lähtemään mukaan vähemmistöosakkaaksi. Syksyllä Hanhikivenniemi luovutettiin Fennovoima-Rosatomille ja valmistelevia töitä jatkettiin: tien rakentamista, metsienkaatoa, maansiirtotöitä.

«Jäljelle jää kysymys: kuka tästä hyötyy? Kenen intresseissä oli etsiä keinoja lakien kiertämiseen ja houkutella mukaan epäilyttäviä yhtiöitä?» – kysyy Laihonen ja jatkaa «Tämän hankkeen kohdalla monista asioista vaietaan. Monet talouteen, teknologiaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset jäävät epäselviksi. Paikallisten yhteisöjen intressit ja perustellut ydinvoimalan vastustajien argumentit jätetään huomioimatta.»