Titan-2:lla palkat maksamatta Pyhäjoella: aktivistit vierailivat työmaa-alueella etsimässä kadonneita ruplia

Noin klo 8, kaksi Pyhäjoen Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalahankkeen vastaisen protestileirin osanottajaa etsi tiensä Hanhikivelle suunnitelun ydinvoimala-alueen rakennustyömaalle. Tammikuun loppupuolella uutisoitiin hankkeen pääurakoitsijan, venäläisen Titan-2:n, Suomessa maksamatta jättämistä palkoista, vuokrarästeistä, irtisanomisista ja hankintojen siirtämisestä Venäjälle. Leiriläisiä alkoikin kiinnostaa mitä työmaalla nykyään tapahtuu – vai tapahtuuko mitään.

Alueella aktivistit kävivät tekemässä lumienkeleitä vanhalla leiripaikalla ja tarkistamassa että mökit ovat vielä pystyssä.
niemi
niemi2

Puoli tuntia alueelle saapumisensa jälkeen päätti toinen aktivisteista kivuta erään kaivinkoneen päälle työmaalla. Tämä aiheutti muissa alueella työskentelevissä lieviä hämmennyksen merkkejä.
Jopa paikallinen vitsi, Arlia Oy, kiinnitti henkilöiden läsnäoloon huomiota.
niemi4

Klo 9.30 paikalle saapunut kaksi poliisiautoa ja kaivinkoneen päällä aikaansa viettävälle henkilölle annettiin poistumiskäsky (jota hän ei toki totellut).
niemi5

Klo 10.15 kurottaja paikalla.

niemi6

Emme ole ihmistyyppiä, jonka tapoihin kuuluisi sanoa ”mitäs me sanoimme”: mutta – mitäs me sanoimme? Jo heinäkuussa 2015 Pyhäjoen protestileiri toteutti solidaarisuustempauksen Titan-2:n Venäjällä palkatta jättämille ydinvoimalatyömaan työläisille: onhan työvoiman riisto ympäristötuhojen tuottamisen ohella tämän lajin projekteille usein tyypillistä. Tuolloin Titan-2:n Hanhikivi 1 -reaktorin referenssi- eli sisarustyömaalla Sosnovyi Borin voimalan työmaa nousi Venäjällä otsikoihin maksamattomia palkkoja vaatiakseen työvälineensä koppiin lukittautuneen nosturikuskin myötä. Työmaalla työskennelleiden mukaan osa heistä ei ollut saanut palkkaansa neljään kuukauteen. Myös Olkiluoto 3:n työmaa on tuottanut useita esimerkkejä aiheesta: alan ammattiliitot uhkasivat eräässä vaiheessa asettaa koko työmaan työsulkuun lukuisten epäkohtien ja jopa Bulgarian mafiaan kytkeytyneiden halpatyövoimaongelmien vuoksi.

Pyhäjoen työmaan aliurakoitsijat ovat olleet harvasanaisia kommentoimaan tilannetta julkisesti. Ilmaan jää kysymys syistä: pelätäänkö urakkasopimusten tai saatavien puolesta – vai onko papereita jo allekirjoitettaessa myönnytty epätavanomaisempiin ehtoihin kiistatilanteiden sattuessa? Kalevan mukaan ainakin yksi urakoitsijoista on ollut vetämässä kalustoaan työmaalta, mutta peruuttanut aikeensa saatavien viime hetkellä yllättäen saavuttua.

Fennovoima-Rosatomin projektijohtaja Minna Forsströmin selityksiin maksuvaikeuksien syille on vaikea uskoa. Internetin aikakaudella yksityisetkin kansalaiset käyvät vilkasta kauppaa valtakunnanrajojen yli siirrellen ongelmitta summia tililtä toiselle ”rahansiirto- ja pankkikysymysten” tuottamatta hankaluuksia. Samaa aprikoi Helsingin Sanomat, joka muistuttaa useiden venäläisfirmojen aidoista maksuvaikeuksista. Vuosi sitten venäläinen ympäristöjärjestö Bellona raportoi Rosatomin maksuvaikeuksista yhtiön Etelä-Afrikan projektikunnailla.

Palkkojen ohella Titan-2 on jättänyt rästiin vuokria paikallisille vuokranantajille ja irtisanonut työntekijöitä ”tuotannollisista ja taloudellisista syistä”. Syiden todenpohjaisuutta voidaan verrata siihen, miten Titan-2 on myös lakkauttanut Pyhäjoen hankintayksikkönsä ja ilmoittanut tekevänsä jatkossa voimalatyömaan hankinnat Venäjältä. Ainakin yksi irtisanotuista on jättämässä käräjäoikeuteen haastehakemuksen laittomasta irtisanomisesta.
Näppärämpi voisi sanailla nähneensä tapahtumat jo kaukaa: Rosatomin kokoisilla toimijoilla on tapana palkata henkilöstö omasta tallistaan. Suomalaisten osuus työpaikkojen suhteen rajautuu harvoihin tehtäviin, joita ei teetetä venäläisellä osaamisella tai joita ei ulkoisteta baltialaiselle halpatyövoimalle suomalaisen alihankkijan kautta.

Hanhikivenniemen työmaalla on monen kotimaisen pienurakoitsijan alla nähty uutuuttaan kiiltäviä työkoneita. Toivommekin, ettei kovin moni ole ladannut tulevaisuuteensa pankkilainapommia laskettuaan liikaa Fennovoima-Rosatomin urakan varaan. Talouspakotteiden, ruplakriisin ja öljyn hinnan laskusuhdanteen kurittama Venäjä saattaa hyvinkin löytää Hyvinvointirahastonsa varoille Hanhikiveä olennaisempiakin käyttötarkoituksia.

Reaktorit Hanhikivi 1 ja Leningrad 2 jakavat saman urakoitsijan lisäksi yhden suunnittelijan: pietarilaisen Spaepin. Liekö Hanhikivellä odotettavissa lisääkin hankaluuksia?